Ural 13 Diktators palaa lavalle viiden vuoden hiljaisuuden jälkeen

Ural 13 Diktators nähdään livenä viiden vuoden hiljaisuuden jälkeen Alternative Party -tapahtumassa.

Otetaanpa pieni aikahyppy taaksepäin. Sähköinen tiedonsiirto tapahtui kotiolosuhteissa vielä modeemeilla ja musiikki julkaistiin ensisijaisesti CD-levyillä tai C-kaseteilla. Music Television näytti musiikkivideoita, Nokian kommunikaattori oli ehta businessmiehen ykkösälypuhelin ja eurooppalainen tekno-kulttuuri kukoisti täysissä voimissaan. Lokakuun suuresta sosialistisesta vallankumouksesta oli kulunut 80 vuotta. Jossakin näiden ilmiöiden välisessä tilassa kaksi helsinkiläistä nuorta miestä halusivat uudistaa tekno-musiikin. He olivat ymmärtäneet, että tekno ei alunperin syntynytkään Detroitissa; se syntyi jo aikaisemmin 1980-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin suosiotaan niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin kasvattaneessa, lähinnä erilaisten vähemmistöjen suosimassa Hi-NRG-diskomusiikissa. Tämän ja modernin teknomusiikin pohjalta nämä nuoret miehet lähtivät luomaan omaa tyyliään ja alkoivat yhdistää musiikissaan asioita, joita kuultiin konemusiikin valtavirrassa vasta vuosia myöhemmin.

World Domination EP[Ural 13 Diktators: World Domination EP:n kansitaidetta]

Jotkut meistä muistavat Ural 13 Diktators -yhtyeen parhaiten 1990-luvun lopun ja 2000-luvun taitteesta. Osa, etenkin demo– ja BBS-skeneä seuranneista, myös Ural 13 -nimisen musiikkiryhmän jo 1990-luvun puolivälistä. Hi-NRG-diskosta, EBM:sta, elektrosta, acidista, vanhasta pelimusiikista ja venäläisistä kansansävelmistä ammentava kahden miehen yhtye, Ural 13 Diktators, perustettiin Helsingissä vuonna 1997. Yhtyettä edelsi Ural 13 -niminen musiikkiryhmä, joka perustettiin 13. lokakuuta 1995. Ural 13 Diktators teki aikanaan ison pohjatyön kotimaisen tekno-osaamisen vientityössä maailmalla. Suomessa duoa ei keikoilla juuri nähty, joten kotimaassa Diktaattorit ovat jääneet myös monille teknoskeneäkin seuranneille suhteellisen tuntemattomaksi aktiksi. Yhtyeen musiikki kulkee jossain vaihtoehtoisen tai ainakin useamman teknomusiikin-alagenren rajamaastossa.

Vaikka kysyntää yhtyeen musiikille on riittänyt aina näihin päiviin saakka, viisi vuotta sitten yhtyeen uralla tapahtui käänne. Satojen keikkojen, levytysten ja remiksien jälkeen yhtyä jäi tauolle ja toiminta hiljeni kokonaan. Tiettävästi jäsenet eivät loikanneet Kuubaan, vaikka erilaisia huhuja bändin todellisesta kohtalosta kiertääkin ympäri internetiä. Bändin aktiivisuus hiipui pikku hiljaa ja viimeiseksi omaksi julkaisuksi yhtyeeltä jäi toinen täyspitkä albumi Techno is Dead, joka julkaistiin vuonna 2002. Nyt, melkein kymmenen vuotta myöhemmin, yhtye on päättänyt palata ainakin vielä kertaalleen lavoille ja esiintyy Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävillä Alternative Partyilla lokakuun lopussa.

Mutta, palatkaamme vielä hetkeksi ajassa taaksepäin ja lähestykäämme yhtyeen edesottamuksia ja musiikkia hieman tarkemmin. Ural 13 Diktatorsin toinen perustajajäsen, diktaattori Dynamov, kertoo yhtyeen historiallisista vaiheista, musiikista ja kaikista niistä seikoista, jotka lopulta liittyivät yhtyeen ratkaisuun jäädä tauolle.

Mihin katosi Ural 13 Diktators?

“It reminds me of the heady days of Sputnik and Yuri Gagarin when the world trembled of the sound of our rockets. Now they will tremble again – at the sound of our silence.“

Näin kuuluu, tässä tapauksessa täysin asiayhteydestään irrotettu, eräs Neuvostoliittoa käsittelevän elokuvahistorian suurimmista lainauksista. Sean Conneryn esittämä sukellusvenekapteeni Marko Ramius puhuu miehistölleen käynnistäessään äänettömän voimajärjestelmän, jonka avulla tämä neuvostoliittolaisen aseteknologian ykkösnyrkki, Red October, lipuu vanhan vihollisensa USA:n laivaston aluevesille.

Tällaisia sanoja voisi kuvitella käyneen Ural 13 Diktators -yhtyeen miehistön mielissä viisi vuotta sitten, kun kotimainen tekno-ryhmittymä käynnisti oman ”silent drivensä”. Yhtyettä ei kuitenkaan koskaan ole lopetettu, se on korkeintaan tauolla. Ural 13 Diktatorsin diktaattorit ja perustajat ovat helsinkiläiset Dynamov ja Style In. Molemmat hallitsevat teknouniversumia kaksipäisen kotkan tavoin.

– Musiikillisesti toveri Style In on suuntautunut lausumiseen ja eläviin soittimiin, kun itse taas vastaan enemmän rytmiikasta ja matalista taajuuksista. Taisteluhenkeä kohottavat kappaleemme sävelletään ja tuotetaan yksissä tuumin, Dynamov kuvailee yhtyeen musiikillista prosessia.

Ural_13_diktators_valokuva1

[Ural 13 Diktators, eli Dynamov & Style In.]

Yhtyeen nimi, Ural 13 Diktators, koostuu useammasta elementistä, mutta tähtää pääsääntöisesti alleviivaamaan ryhmittymän päätavoitetta, joka on varsin vaatimattomasti maailmanvalloitus.

– Joitakin vuosikymmeniä ennen meitä Helsingistä oli lähdetty valloittamaan Karjalaa aina Uraliin asti. Inspiroiduimme tästä, Dynamov kertoo.

Vaikutteita ja inspiraatiota on haettu myös Neuvostoliitosta niin visuaalisessa kuin aatteellisessakin mielessä, ja löytyypähän innoittajien listalta myös entinen neuvostojohtaja V.I. Lenin.

– Neuvostojärjestelmän voimakas aate, yhteisöllisyys, suuret tekniset ja tieteelliset saavutukset sekä mieltä kohottava visuaalinen tyyli ovat vaikuttaneet vahvasti kaikkeen mitä yhtyeemme tekee. Itse toveri V.I. Lenin on myös asunut ja vaikuttanut kotikaupungissamme Helsingissä vuonna 1917, Dynamov kertoo.

– Monet muut helsinkiläiset yhtyeet kuten Opel Bastards, Pan Sonic ja Imatran Voima ovat typeryyksissään varastaneet yhtyeensä nimen monikansallisilta korporaatioilta. Ehkä he ovat kuvitelleet kylpevänsä rahassa nimeämällä itsensä riistokapitalistien mukaan. Myöhemmin he ovat joutuneet katumaan katkerasti pikkusormen antamista pääomille, kun kapitalistit ovat vaatineet nimeään takaisin, Dynamov jatkaa.

Ural 13 ja Ural 13 Diktators ovat kaksi eri yhtyettä, joista jälkimmäinen on perustettu ensimmäisen pohjalle. Alunperin pelkkä Ural-nimi ei riittänyt ja mukaan otettiinkin numero 13 muistuttamaan yhtyeen alkuperäisestä perustamispäivämäärästä. Musiikkiryhmä Ural 13 perustettiin Helsingissä 13. lokakuuta vuonna 1995. Ensimmäisessä vaiheessa yhtyeen jäsenet hyödynsivät muun muassa demoskenelle tuttuja välineitä musiikkinsa tuottamiseen ja jakeluun.

– Perustimme Ural 13 Diktators -yhtyeen Helsingissä lokakuussa vuonna 1997, suuren sosialistisen vallankumouksen 80-vuotistunnelmissa. Olimme perustaneet Ural 13 -nimisen musiikkiryhmän jo aikaisemmin vuonna 1995. Tuolloisen ryhmän työvälineet ja julkaisukanavat olivat vastaavat kuin demoskenellä, vaikka koimme itse kuuluvamme enemmänkin teknoskeneen. Julkaisimme internetiä edeltäneissä BBS-järjestelmissä yli sata MOD / tracker -musiikkikappaletta. Ne eivät olleet demomusiikkia, vaan teknoa, housea ja acidia, Dynamov kertoo.

Yhtyeellä ja demoskenellä on myös toinen yhteys. Ural 13 osallistui kotimaisen Assembly-demotapahtuman musiikkikilpailuun vuonna 1997. Samalla Uralin diktaattoreille kristallisoitui päätös jatkaa uraansa demomusiikin ja demoskenen ulkopuolella.

– Monikanavaiseen kisaan ilmoitettua kappaletta valmisteltiin viikkokausia ja se sisälsi esimerkiksi vokooderin sekä moduloituvan TB-303 bassolinjan. Menestystä ei kuitenkaan tullut ja ymmärsimme, että demoskene ei ollut oikea kanava kunnianhimoiselle teknomusiikillemme, Dynamov jatkaa.

Sound of Helsinki ja teknon kuolema

“Tajusimme että teknoa ei ollutkaan keksitty Detroitissa, vaan jo paljon aiemmin.”

Vuosi 1997 oli käänteentekevä yhtyeen musiikillisessa kehityksessä. Tällöin herrat löysivät vanhoja Hi-NRG-diskolevyjä, joiden pohjalta he kehittivät täysin oman tyylisuuntansa, jota he kutsuivat nimellä Sound Of Helsinki. Samalla Ural 13 -yhtyeestä tuli Ural 13 Diktators ja Dynamov ja Style In perustivat oman levymerkkinsä.

– Vuoden 1997 syksyllä löysimme vanhoja Hi-NRG diskolevyjä. Niiden futuristinen äänimaailma teki meihin vaikutuksen. Tajusimme että teknoa ei ollutkaan keksitty Detroitissa, vaan jo paljon aiemmin. Saimme vision nykyaikaisen teknomusiikin ja vanhan Hi-NRG-diskon yhdistämisestä ja annoimme tälle tyylille nimen Sound of Helsinki. Päätimme perustaa fyysisiä äänilevyjä julkaisevan yhtyeemme Ural 13 Diktators sekä oman levymerkin Ural 13 Records, Dynamov kertoo.

Hi-NRG-disko syntyi alkujaan 1970-luvun lopussa yhtenä diskomusiikin alagenrenä. Sitä alettiin kutsua nimellä Hi-NRG-disko kuitenkin vasta 1980-luvulle tultaessa. Musiikkityyli saavutti huippunsa 1980-luvun puoliväliin tultaessa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

– Ominaista tyylille oli, että lähes kaikki perinteiset instrumentit korvattiin rumpukoneilla, syntetisaattoreilla ja varhaisilla samplereilla. Siksi se oli oikeastaan ensimmäinen kaupallinen konemusiikkigenre. Ural 13 Diktators sai vaikutteensa nimenomaan tästä 80-luvun alun elektronisesta Hi-NRG-genrestä, joka oli yhtälailla eurooppalainen kuin amerikkalainenkin ilmiö. Jos joku yksittäinen kappale pitää nostaa kuvaamaan tätä genreä, niin se on varmaan Miquel Brownin So Many Men, So Little Time vuodelta 1983, Dynamov jatkaa.

Ural 13 Diktators suhtautui teknoon ja sen uudistamiseen hyvin kunnianhimoisesti. Yhtye kehitti omana aikanaan täysin uudenlaisen tavan ajatella konemusiikkia, tavan, joka tuli tutuksi valtavirralle vasta muutamia vuosia myöhemmin. Ollessaan omaa aikaansa edellä, Ural 13 Diktatorsin musiikki myös torjuttiin aikansa isommissa levy-yhtiöissä.

– Aikanaan visiomme kyseenalaisti koko teknomusiikin syntyprosessin. Loimme tavallaan vaihtoehtoisen todellisuuden ja pyrimme jatkamaan 80-luvun Hi-NRG ja EBM-musiikin ideoita modernein keinoin. Yksinkertaiset kokaiininokat äänilevyjen kapitalistisessa jakeluportaassa eivät kuitenkaan alkuunkaan ymmärtäneet näitä visioita ja ilmoittivat, että heillä ei ole sopivaa kategoriaa tällaiselle musiikille, Dynamov kertoo.

Vain muutamia vuosia tästä 1980-luku tuli muotiin teknomusiikissa. Eettereissä ja stereoissa kuultiin nolostuttavia ilmiöitä kuten electroclashia. Osa tyylisuunnista ja hittikappaleista oli syntynyt samojen ihmisten toimesta, ketkä aikaisemmin olivat torjuneet Ural 13 Diktatorsin musiikin. Dynamov kertoo tämän muutoksen vaikuttaneen paljon omaan motivaatioonsa tehdä musiikkia. Tekno- ja ravemusiikista oli tullut valtavirtaa ja se oli alkanut vaikuttaa itse musiikkiin. Voidaan myös spekuloida, että yhtyeen viimeisen albumin nimi Techno is Dead, ja se, että se ylipäätänsä jäi yhtyeen viimeiseksi albumiksi juontaa juurensa juuri tähän muutokseen musiikkikentässä.

Ural_13_diktators_levynkansi

[Ural 13 Diktators, Techno Is Dead -albumin levynkansi.] 

– Erityisesti saksalaiset eivät olleet visioissaan kovinkaan kunnianhimoisia, vaan vetivät mutkat suoriksi rahanhimossaan. Esimerkkejä? Beverly Hills Cop -sarjan tunnusmusiikki, johon on lisätty jumputtava bassorumpu. Synkkä teknopuristituottaja kääntää yhtäkkiä takkinsa ja alkaa tehdä imelää teknopoppia. Ehkä tätä listaa ei tarvitse jatkaa pidemmälle. Mutta ei ihme että Saksa hävisi toisen maailmansodan Neuvostoliitolle. Kun oma alkuperäinen visio on vesitetty tällä tavalla, on vaikea enää motivoitua, Dynamov tilittää.

Forte Records -yhteistyö, keikat Euroopassa ja Japanissa

Ural 13 Diktators teki omalla sarallaan varsin vaikuttavan uran, mutta muualla kuin Suomessa. Esiintymisiä oli ympäri maailmaa, mutta erityisesti Saksassa ja Japanissa bändi on keikkaillut huomattavasti. Myös suurin osa Ural 13 Diktators -levyistä on myyty Saksan ja Japanin markkinoilla.

– Pääasiassa olemme esiintyneet teknoklubeilla tai sitten isommissa teknotapahtumissa kuten Mayday tai Love Parade. Yleensä niissä on esiintynyt pääasiassa DJ:ita, mutta myös live-esiintyjiä kuten me itse. Keikkapaikkoja on ollut monenlaisia. Hylätyt neuvostoaikaiset lentotukikohdat Itä-Saksan metsissä ovat suosikkejamme. Yokohama Arenalla yleisöä oli 20 000. Homoklubeja Berliinissä, jäähalleja Itä-Euroopassa, kaikenlaista on nähty, Dynamov muistelee.

Verkossa muistellaan Ural 13 Diktatorsin siirtymistä saksalaiselle Forte Records -levymerkille. Tarina ei kuitenkaan mene ihan niin. Todellisuudessa Ural 13 -diktators ei missään vaiheessa siirtynyt omalta levymerkiltään, Ural 13 Recordsilta, mihinkään. Forte Records -levymerkki siirtyi ainoastaan yhden levyn ajaksi Ural 13 Recordsiin. Yhtyeen maailmanvalloitus oli alkanut osittain jo ennen Forte Records -yhteistyötä, vaikka se Dynamovin mukaan toikin paljon uusia kuvioita mukanaan. Yhteistyön syntymiselle oli myös toinen syy, joka on hyvin tuttu kaikille suomalaisille miehille.

Ural_13_diktators_valokuva2

[Ural 13, once again, Dynamov & Style In.]

– Suoritimme vuonna 1999 tärkeitä erikoistehtäviä kotikaupunkimme Helsingin kaupunkitaistelujoukoissa ja siksi meillä ei ollut aikaa julkaista itse levyä. Nauhoitimme koko Total Destruction -albumimme harvoilla lyhyillä iltavapailla, mitä sotilaspalvelustamme oli mahdollista saada, Forte Recordsin Christian Morgenstren (1975 – 2003) teki hyvää työtä albumin koostamisessa, markkinoinnissa ja jakelussa. Levy oli sikäli merkityksellinen, että se toi visiomme aiempaa laajempaan kansainväliseen tietoisuuteen. Tästä seurasi toki paljon esiintymisiä, remix-pyyntöjä ja muuta. Mutta esimerkiksi Mayday ja Love Parade -tapahtumien taustalla oleva Low Spirit -organisaatio oli löytänyt meidät jo omalla Ural 13 Records -levymerkillämme julkaisemamme Diskossa EP -esikoislevyn myötä, Dynamov kertoo.

Vuonna 2002 yhtye julkaisi jo aikaisemman mainitun Techno is Dead -albuminsa, joka jäi Uralin diktaattoreiden viimeiseksi omaksi albumiksi. Kovan kysynnän vuoksi yhtye teki edelleen satunnaisia keikkoja ja yksittäisiä remiksejä vielä vuosien 2002 ja 2006 välillä. Vuonna 2006 herrat kuitenkin päättivät lopettaa.  keikkailun kokonaan. Vanhoja kappaleita ei enää jaksettu soittaa eikä uusien kappaleiden tekeminen ollut ajankohtaista.

”Muusikon pitää rakastaa omaa musiikkiaan ja välittää se tunne kuulijoilleen”

Ural 13 Diktatorsin musiikillinen tyyli on ainutlaatuinen, vaikutteita on silti otettu useilta eri artisteilta ja useista eri musiikkityyleistä. Vahvimmiksi vaikuttajikseen Dynamov luettelee artisteja kuten Patrick Cowley, Liaisons Dangereuses, Bobby Orlando, Robert Armani, Rob Hubbard ja Vasily Solovyov-Sedoi. Ural 13 Diktatorsin musiikkia voisi helposti kutsua myös konemusiikiksi, se ei silti ole pääsääntöisesti syntetisaattori- tai laitelähtöistä. Kappaleet syntyvät jäsenten välisten keskustelujen kautta ja rakkaudesta omaan musiikkiin.

– Keskustelemme yleensä aluksi minkälaisen kappaleen haluaisimme itse kuulla. Muusikon pitäisi nimittäin rakastaa aina omaa musiikkiaan ja välittää se tunne kuulijoilleen. Kun meillä on yksimielisyys visiosta, toteutamme sen sitten tavalla tai toisella. Laitteilla ei ole tässä juurikaan merkitystä. Kaikki nuoret toverit jotka ovat aloittamassa musiikillista uraansa: muistakaa että tuotantovälineet eivät ole olennaisia, omaperäiset ideat ja voimakas tahto niiden toteuttamiseen ratkaisevat, Dynamov ohjeistaa.

[Ural 13 DIktators: Name of the Game -video pyöri pitkään muun muassa saksalaisella Viva-musiikkikanavalla]

Keikoilla yhtye ei käytä tietokoneita tai ohjelmistoja ollenkaan, ja koko musiikkikokemus syntyy livetilanteessa mahdollisimman spontaanisti.

– Käytämme pääasiassa erilaisia laitteita sekä jonkin verran livesoittimia. Tietokoneita ja ohjelmistoja emme käytä. Teemme erityiset liveversiot kaikista kappaleista esiintymistä varten. Vaikka soitamme konemusiikkia, tavoitteena on tehdä aina mahdollisimman elävä ja sattumanvarainen esitys yleisön iloksi, Dynamov kertoo.

Erilaisista tarkentavista tyylimääritelmistä on päästy ainakin ajatuksen tasolla eroon. Tänä päivänä Ural 13 Diktators ei anna enää genremääritelmien rajata musiikkiaan – diktaattoreina he voivat tehdä mitä heitä itseään kulloinkin huvittaa.

– Jos ei miellytä, voi joko poistua taakse tai vastaanottaa meiltä menolipun Siperiaan, Dynamov uhoaa.

Ural 13 Diktators ja Alternative party 2011

Alternative Party tuntuu Dynamovin mielestä hyvin luontaiselta tilaisuudelta esiintyä pitkän tauon jälkeen, etenkin vahvan ”Punakoneet”-teemansa takia. Herra Dynamov antaa myös toivoa kaikille Ural 13 Diktators –faneille. Hän nimittäin jättää kaikkien huulilla pyörivän kysymyksen ilmaan: tullaanko yhtyettä näkemään keikoilla myös Alternative Partyjen jälkeen?

– Tapahtuma on ainutlaatuinen tilaisuus juhlistaa neuvostojärjestelmän saavutuksia. Olemme seuranneet demoskeneä sivusta nämä vuodet. Toki tunnemme edelleen yhteenkuuluvuutta siihen ja tämä vaikutti toki päätökseemme. Taustamme demoskenessä saattaa kuulua esityksessämmekin. Mitä tapahtuu lokakuisen Alternative Party -esiintymisemme jälkeen on vielä kirjoittamatta. Mutta Ural 13 Diktators ei ole missään vaiheessa hajonnut tai lopettanut. Korkeintaan olemme olleet tauolla. Still Alive.

Teksti: Arttu Silvast
Kuvat: Ural 13 Records

Digitaalisen kulttuurin festivaali Alternative Party 2011 ”Punakoneet” järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla 21.-23. lokakuuta. Liput: ovelta 20 €, ennakkoon kaksi lippua yhden hinnalla! Lisätiedot ja tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta: http://altparty.org/

Kaikki vanhat Ural 13 -tracker-kappaleet ovat ladattavissa vapaasti näistä osoitteista:

http://www.ural13.com/records/modules/ural13_95.zip
http://www.ural13.com/records/modules/ural13_96.zip
http://www.ural13.com/records/modules/ural13_97.zip

Kappaleita voi soittaa ilmaisella MODPlug Player -ohjelmalla, jonka voi ladata täältä:

http://www.modplug.com/playerinfo.html 

 

 

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s