Hallitusohjelma digitaalisen luovuuden näkökulmasta

Media_httpuploadwikim_qzcnx

Eilen valmistui kahden kuukauden puristuksen jälkeen Jyrki Kataisen vetämät hallitusneuvotteluiden neuvottelutulos. Digitaalisen luovuuden näkökulmasta tuleva hallitusohjelma (viestintä-osio, sivut 50-51) vaikuttaa erittäin positiiviselta, luoden mahdollisuuksia ja kysyntää uusille ideoille, joilla digitaalisuuden potentiaali maksimoidaan.

Tässä valikoituja otteita hallitusohjelmasta sekä muutama kommentteja niihin liittyen. (Kursivoidut tekstit kopioituna neuvottelutuloksesta.)

Avoin tieto, avoin kansalaisyhteiskunta

Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tavoitteena on julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäväksi.

Maailmalla vuosia käynnissä ollut avoimen tiedon megatrendi on nyt saavuttanut Suomen täysimittaisesti. Taustalla on toive siitä, että tiedon avaaminen tuottaa uutta yritystoimintaa ja tehokkuutta julkiseen sektoriin. Samalla avoin tieto myös mahdollistaa kansalaisten osallistumisen oman elinympäristön parantamiseen digitaalisten sovellusten muodossa: ministeriöt eivät ole enää ainoat, jotka tekevät johtopäätöksiä vaan alkuperäinen ”raakadata” on kaikkien analysoitavissa.

Jotta avoin tieto löisi itsensä läpi tarvitaan kuitenkin vielä tavoitteiden jalkauttamista käytännön toimenpiteiksi:

  • Avoimen tiedon ilosanoman levittämistä: mitä se on, mitä sillä voi tehdä, miksi tämä on merkittävää? Tässä ajankohtaisia hankkeita on mm. We Love Open Data -iskuryhmän tempaukset ja World Design Capital Helsingin ensi vuoden Avoin Helsinki -teemaan liittyvät avoimen tiedon tapahtumat.
  • Avoimen tiedon ekosysteemin rakentamista, jossa julkishallinto, viestintävälineet (kuten Helsingin sanomat ja YLE) sekä muut tahot innostavat rahallisesti ja muilla keinoin tiedon hyödyntämistä. Kansalaisena toimiminen on etenevissä määrin tietoyhteiskunnan aikakaudella tiedon analysointia myös vapaa-ajalla ja merkitysten julkaisemista kanssaihmisille sovelluksin ja muilla keinoin. Tässä kiinnostavia ajankohtaisia hankkeita ovat mm. parhaillaan käynnissä oleva Apps4Finland-kilpailu ja HS Open -tapahtumat.
  • Avoimen tiedon osaamisen rakentamista. Esimerkiksi Aalto-yliopiston puitteissa on kehitteillä parhaillaan Open Aalto -verkosto, joka yhdistää avoimesta tiedosta (sekä ylipäätään avoimuudesta) kiinnostuneita tutkijoita ja muita asiantuntijoita Aallon sisällä ja ulkona. Sivut ovat avautumassa osoitteessa lähiaikoina: openaalto.org.

Johtopäätöksenä todettakoon, että avoimen tiedon potentiaalinen täysimääräinen saavuttaminen vaatii hallitukselta periaatepäätöksen lisäksi rahoituksen myöntämistä avoimen tiedon politiikkaa tukeville hankkeille. Yhteistyössä tästä tulee iso juttu Suomessa ja luo uutta osaamista, jota voidaan myydä ja levittää myös maailmalle.

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen

Julkisen päätösvallan valmistelua avataan kansalaisille tietoverkkoja hyväksi käyttäen. Selvitetään sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelman hankekokonaisuuksien toimeenpanoa ja vaikuttavuutta. Sosiaalisen median ja muun interaktiivisen tieto- ja viestintäteknologian käyttöä hallinnon ja kansalaisten välisessä kanssakäymisessä lisätään asiakaslähtöisesti.

Tähän liittyen jonkun pitäisi selvittää mikä oli sosiaalisen median todellinen vaikutus arabimaiden vallankumouksiin: oliko Twitter ja Facebook se lopullinen niitti, joka kaatoi aiemmat vallanpitäjät?

Esimerkiksi Ilmari Susiluodon Suuruuden laskuoppi -kirjan mukaanhan Neuvostoliiton hajoamisen yksi taustasyy oli se, että suunnitelmatalouden keskushallinto ei pystynyt hallitsemaan ja prosessoimaan sitä valtavaa tietomäärää mitä lukemattomat aluehallinnot ja aliorganisaatiot tuottivat.

Olen parhaillaan mukana tukemassa hanketta, jossa tavoitteena on kehittää verkkokurssia avoimen tiedon ja datajournalismin ympärille eli eräänlaista sähköistä vallankumouskurssia, jossa kerrotaan kaikki vinkit, miten epädemokraattisemmissa maissa journalistit ja muut yhteiskunnan tilasta kiinnostuneet voisivat analysoida saatavilla olevaa tietoa ja tehdä siitä johtopäätöksiä siitä, mikä kaikki mättää esim. korruption ja epädemokraattisuuden saralla. (Toki yksi haaste on se, että jos yhteiskunta ei ole avoin, niin mitä tietoa on saatavilla kyseisen maan viranomaisilta ja toisaalta kansainvälisiltä rahoittajilta ja muilta toimijoilta.)

 

Muita nostoja tulevasta hallitusohjelmasta

1. Älykkäät ratkaisut julkishallinnossa käyttöön

Edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien älyratkaisujen käyttöönottoa poikkihallinnollisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Jokainen ministeriö  laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen.

Julkisten sähköisten palvelujen kehittäminen annetaan yhden vahvat valtuudet omaavan tahon johdettavaksi. Asetetaan selkeitä tavoitteita tuottavuuden parantamiseksi. Varmistetaan julkisten tietojärjestelmien yhteentoimivuus käyttämällä avoimia rajapintoja ja standardeja.

2. Yritystoiminnan edistäminen

Tavoitellaan Suomeen tietointensiivisen teollisuuden investointeja osana kansallista strategiaa ulkomaisten investointien saamiseksi Suomeen. Suunnataan julkista tutkimusrahaa  digitaalista taloutta koskevaan yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen perustutkimukseen. 

Hallitus tukee edistyksellisten digitaalisten palvelujen tarjontaa lainsäädäntöä selkeyttämällä. Valmistellaan uusi tietoyhteiskuntakaari,  johon kootaan keskeiset sähköistä  viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. 

3. Esteettömyyttä (jee!) sekä … hmm!?!?… säänkestävyyttä! 🙂

Yhteiskunnallisesti ja kaupallisesti merkittävien sekä arjen sujuvuuden kannalta tärkeiden sähköisten palvelujen on oltava esteettömästi toteutettuja niin, että palvelut ovat myös vammaisten ja ikäihmisten käytettävissä.

Vahvistetaan viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä digitaalisten palvelujen häiriöttömän toiminnan varmistamisessa myös sään ääri-ilmiöissä.

Eli pahimman syysmyrskynkin keskelläkin Suomen internet toimii ja YouTube-videot pyörivät? 🙂

Kuten usein on: elämme mielenkiintoisia aikoja! Onnea uudelle hallitukselle!

Kim Viljanen työskentelee Aalto-yliopiston Semanttisen laskennan tutkimusryhmässä. Hän haluaa edistää digitaalista luovuutta globaalisti ja ruohonjuuritasolla, josta johtuen Kim on lisäksi tällä hetkellä mm. Alternative Party ry:n ja Travelling Salesman ry:n puheenjohtaja sekä digiluovuus.fi-blogin päätoimittaja, Open Aalto -hankkeen vetäjiä sekä We Love Open Data -aktiivi.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s