HS Open – datajournalismi on lehdistön tulevaisuutta

Sanomatalon kellari – maanantai 14.3.

HS Open oli Helsingin sanomien ja Aalto-yliopiston järjestämä yhteisöllinen tilaisuus koodaajille, graafikoille ja toimittajille, jossa kehitettiin yhden päivän aikana hakkeriasenteella uudenlaista journalismia. Ideana oli hyödyntää eri datoja, kuten vaalikonedataa, eduskunnan äänestysdataa, TEKES:in rahoituspäätöstietoja ym ja yhdistää ja visualisoida näitä datoja journalistisesti kiinnostavalla tavalla.

Tilaisuus onnistui erinomaisesti. Tapahtuman aikana selvisi muunmuassa missä määrin kansanedustajaksi valitut olivat toteuttaneet vuonna 2007 vaalikoneessa antamiaan lupauksiaan (vihreät toteuttivat lupauksiaan vain 45%:sti) ja mitkä ovat suosituimmat sanat kunkin puolueen vaalikonevastauksissa (esim. Perussuomalaisilla ”virheet”).

Tapahtumaan osallistui yli 60 henkilöä (ilmoittautuminen piti sulkea jo muutaman päivän kuluttua, kun seinät tulivat vastaan) ja prototyyppejä/mockupeja syntyi yli 15 kappaletta, joita esitellään HS Next -blogissa.

Mitä HS Openista voidaan oppia?

Tilaisuus oli kiinnostava monellakin tavalla. Tässä muutamia itselleni tärkeitä näkökulmia:

1) Avoin tieto on journalismin uusi mahdollisuus, mutta vaatii työkaluja ja toimintamalleja

Kuten Suomen hallitus hiljattain päätti, on Suomi nyt avaamassa julkisia tietovarantojaan vapaasti, ilmaisesti kaikkien käyttöön seuraten sitä kehitystä mitä esimerkiksi USA ja Englanti ovat aiemmin tehneet. Journalismin kannalta avoin tieto on uusi mahdollisuus — tiedoissa piilee paljon uutisia, kunhan ne vain löydetään kaiken tiedon keskeltä. Lisäksi interaktiivisten ”tiedonymmärtämissovellusten” julkaiseminen lienee journalismin yksi tulevaisuuden toimintamuoto – sovellusten, jotka tekevät laajoista tietomassoista ymmärrettäviä lukijoille.

HS Open osoitti, että tietoa voidaan melko nopeasti yhdistää toisiinsa ”ad hoc”-menetelmin ja työkaluin kun paikalla on osaavaa väkeä – koodaajia, graafikoita, toimittajia. Erityisen nopeasti edistyivät ne projektit, joissa oli hyvät työkalut jo taustalla – esimerkiksi kansanedustajien seuraamiseen erikoistuneet kansanmuistilaiset ja suomen kielen analysoinnin asiantuntijat connexorilaiset saivat nopeasti tuloksia aikaan omilla alueillaan, koska heillä oli jo valmiina toimiva infrastruktuuri tietojen pyörittelyyn ja analysointiin. Lisäksi HS Openin aikana otettiin ensimmäisiä askeleita ”datajournalismi-infrastruktuurin” hahmotteluun Osma Suomisen toimesta.

Img_3785

kuva: Osma Suominen esittelee datajournalismi-infrastuktuurin luonnosta

Johtopäätös: Tiedon hyödyntäminen vaatii työkaluja ja toimintamalleja, jotta uutiset löydettäisiin ensimmäisenä, nopeammin kuin kilpailevat viestimet.

2) Avoin tieto tulisi julkaista yhteismitallisessa muodossa.

Helsingin sanomat otti HS Openin kynnyksellä ansiokkaita askeleita kohti avointa dataa, julkaisemalla mm. vaalikonedataa aiemmista vaaleista ja TEKES:iltä keräämäänsä tietoa yritystuista vuosilta 1997-2010. Käytännön ongelma vaalikonedatassa oli se, että tieto oli MySQL-dumppeina, joista oli tiettyjen kenttien osalta melko vaikeaa tulkita mitä tieto oikein merkitsee.

Tilanne ennakoi sitä, mitä tulee tapahtumaan nyt yhä laajemmassa mittakaavassa kun julkishallinto avaa tietojaan: avoin tieto on erinomainen askel eteenpäin, mutta tiedon esitystapa ratkaisee kuinka helposti tietoa voidaan hyödyntää. HS Openin aikana iso osa ajasta meni melko triviaalien asioiden parissa kuten epäyhteensopivien tietojen yhdistämisessä toisiinsa (esim. tietokantadumppien sarakkeiden merkityksen ymmärtämisessä), joista ongelmat olisivat olleet vältettävissä esittämällä tieto järkevämmässä muodossa, linkitettynä tietona (linked data), jota esim. Tim Berners-Lee suosittelee.

Johtopäätös: Avoin tieto on sitä hyödyllisempää mitä ymmärrettävämmässä muodossa se esitetään. 

3) Mediabisnes muuttuu. Journalismin tulevaisuus on datan analysointia?

Sanomalehtien tulevaisuus on epävarma, vaikkakin tällä hetkellä tilanne Suomessa on melko vakaa tilaajamäärillä mitattuna. Paperilehteä tilataan yhä paljon, vaikkakin hiljalleen laskevissa määrin, kun taas sähköisten palveluiden kasvu jatkuu, mutta sähköinen lehti ei puolestaan tuota samoissa määrin tilaaja- ja mainostuloja. Mediataloilla on tarve kehittää liiketoimintaansa eteenpäin.

HS Open osoitti ainakin näin ulkopuoliselle, että Helsingin Sanomissa sykkii into tutkia journalismin uusia mahdollisuuksia ja kehittää Helsingin Sanomia eteenpäin. Oli ilo nähdä miten innokkaasti tapahtuma keräsi Hesarin (ja myös muiden mediatalojen kuten YLE:n) toimittajia, pomoja ja muita kiinnostuneita mukaan aitoon vuorovaikutukseen mediasta kiinnostuneiden koodaajien, graafikoiden ja aktiivisten kansalaisten kanssa.

Hesarin kulttuuritoimituksen vetäjä Saska Saarikoski hehkutti tilaisuuden historiallisuutta toteamalla HS Openin avauspuheessaan, että tulevaisuudessa saatetaan todeta, että 14.3.2011 osoittautui Hesarille yhdeksi merkittäväväksi askeleeksi kohti datajournalismia ja uusia toimintatapoja. Hän nosti myös esille Tim Berners-Leen kommentin siitä, että journalismi on siirtymässä (baarijournalismista) datan analysointiin.

Sattumoisin samana päivänä julkaistiin Economistin blogissa kommentti siitä, miten journalismissa ei vielä osata toimia verkon ehdoilla ja sen vahvuuksia hyödyntäen: journalismi toimii nykyisellään yhä verkottumattoman paperin ja painokoneen ehdoilla, josta seurauksena on esimerkiksi se, että jutut kirjoitetaan aina itsenäisiksi kokonaisuuksiksi ottamatta huomioon sitä, että lukija saattaa jo tuntea hyvinkin kaikki taustat seurattavalle aiheelle. Median tulisi paremmin tukea käyttäjäänsä löytämään uutta tietoa helposti sekä tarjoamaan taustoja käyttäjäkohtaisen tarpeen mukaisesti.

Johtopäätös: Journalismin uusiin mahdollisuuksiin liittyy paljon kiinnostavaa tutkittavaa ja opittavaa. Yliopistoilla ja yrityksillä on hedelmällinen tilanne tarjota uusia ideoita mediataloille.

Lopuksi.

Kiitos Helsingin sanomille – erityisesti Saska Saarikoskelle ja Esa Mäkiselle – siitä, että suhtautuivat myönteisesti ehdotukseeni järjestää tällainen ruohonjuuritason datajournalismin hakkeripäivä ja lähtivät koko talon voimilla täysillä mukaan!

Suosittelen lisäksi kaikille webin tulevaisuudesta kiinnostuneille: Tule tapaamaan W3C:n toimitusjohtajaa Jeffrey Jaffea tiistaina 5.4.2011 klo 12.15 Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Mukana myös muita puheenvuoroja avoimeen tietoon ja webin tulevaisuuteen liittyen. Tilaisuus on ilmainen ja avoin kaikille. Lisätiedot ja ilmoittautuminen.

Kim Viljanen työskentelee Aalto-yliopiston Semanttisen laskennan tutkimusryhmässä. Hän haluaa edistää digitaalista luovuutta globaalisti ja ruohonjuuritasolla, josta johtuen Kim on lisäksi tällä hetkellä mm. Alternative Party ry:n ja Travelling Salesman ry:n puheenjohtaja sekä digiluovuus.fi-blogin päätoimittaja.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

7 vastausta artikkeliin: HS Open – datajournalismi on lehdistön tulevaisuutta

  1. Jarmo Lahti sanoo:

    Hesarin kulttuuritoimituksen vetäjä Saska Saarikoski totesi HS Openin avauspuheessaan, saattaa myöhemmin ilmetä, että 14.3.2011 osoittautuu Hesarille yhdeksi merkittäväväksi askeleeksi kohti datajournalismia ja oppia uusia toimintatapoja.

  2. Jarmo Lahti sanoo:

    Hm… miksi toinen kappale jäi postautumatta: Se oli suurin piirtein näin: ”HS Open toteutettiin Aalto-yliopiston ja Hesarin yhteishankkeena. Näkyykö nyt pari viikkoa myöhemmin mitään merkkejä siitä, että jotain jatkoakin seuraisi eikä homma jäisi kulttuuritoimituksen yhdeksi kokeiluksi?

  3. Kim Viljanen sanoo:

    Jarmo, kiitos kommenteista! Ymmärtääkseni HS Open saattaa jatkua lähikuukausina. Lisäksi Hesari on tietääkseni käynyt kahdenkeskisiä keskusteluita tiettyjen tekijöiden kanssa. Katsotaan mitä tapahtuu. 🙂

  4. Tuija Aalto sanoo:

    Oli kyllä hieno tapahtuma, hyvin järkätty, digikim!

  5. Kim Viljanen sanoo:

    Kiitos, mutta kunnia järjestelyistä kuuluu tiimille ja osallistujille. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s