Mitä on digitaalinen luovuus?

Tämän blogin yleisteema on ”digitaalinen luovuus”, mutta mitä se on? Yritän tähän avata miten digitaalinen luovuus voitaisiin määritellä. Toivotan tervetulleeksi kommentit ja täydentävät näkökulmat!

Wikipedian määritelmä luovuudelle on:

Luovuus on vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä (assosiaatioita), kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitiota sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista.

Digitaalisuus puolestaan voidaan tulkita kapea-alaisesti, teknologisesta näkökulmasta seuraavasti (Wikipedian määritelmä):

Digitaalisuus on tiedon syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa tieto esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä.

…eli nollia ja ykkösiä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen digitaalisuudessa on kuitenkin kyse paljon enemmästä eli mahdollisuuksista, joita informaation digitalisointi ja digitaalinen käsittely mahdollistaa ja sen vaikutuksista arkielämään, työhön ja esimerkiksi uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Eli sovellukset, joilla ihmiset vastaanottavat ja tuottavat digitaalista informaatiota on digitaalisuuden määrittävä tekijä. Vaikutukset ihmisiin on digitalisoitumisen pohjimmainen tulos.

Luovuus, digitaalisuus ja ihminen huomioiden, ehdotan digitaalisen luovuuden määritelmäksi seuraavaa:

Digitaalinen luovuus on kyky nähdä uusia asiayhteyksiä, kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitiota sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista digitaaliseen teknologiaan ja (ihmis)sovelluksiin liittyen.

 

Miten sinä määrittelisit digitaalisen luovuuden? Kommentoi!

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Mitä on digitaalinen luovuus?

  1. ristoswallin sanoo:

    Digitaalisen luovuuden tärkein merkitysaspekti tulee käsittääkseni jotenkin sisältyä tietoon, jota voidaan tuottaa mistä tahansa pisteistä eikä pelkästään johtavista keskuksista. Tiedon vanhat keskukset kaikilla aloilla siis menettävät merkitystään. Toinen digitaalisuuden mullistava seikka liittyy siihen miten ihmiset suodattavat kaikkea mahdollista tietoa ohjeeksi ym. koodiksi, mutta eivät digitaalisen luovuuden aikana halua / voi kestävästi uskoa yhteen tuuttiin, jos aikovat olla kunnon kansalaisia. Tieto epäilemättä siis menettää arvokkuuttaan mutta samalla täsmällistyy ja paikallistuu, mikä on suuri pelastus. Ja sitten tämä koko juttu tulee menemään nopeasti myös käsitteisiin ja puhuntaan, joten elämme kohta yhä mielenkiintoisempi aikoja. Digitaalinen luovuus voisi siis olla tällä lailla perusjuttuna parempaa tapaa suhtautua tietoon – hyväksyen vääjäämätön vasta-argumentin esitys.

  2. Marko Teräs sanoo:

    Huomaa, että täällähän on ehkä tutkijoita! :DSe miten mä koen digitaalisen luovuuden omalla kohdallani, kun kerran kortissakin lukee ”Digital Creative” liittyy näihin:1. Etsin ja ideoidin jatkuvasti uusia kiinnostavia konsepteja joita työstää webin ja mobiilin puolelle. Tämä on aika vaikeeta, koska melkolailla joku on jo tehnyt sen mikä ensimmäiseksi tulee mieleen. Siksipä pitää keksiä koko ajan lisää, mahdollisesti sitten joskus ideointien massasta tulee eteen jokin sellainen jota joku ei ole keksinyt ajatella, ainakaan ihan samalla tavalla.2. Kuinka luon tietokoneohjelmilla ja käytän webin palveluja. En mielestäni käytä esimerkiksi Photoshoppiakaan usein kovin suunnitelmallisesti [siis itse tilanteessa, kun sillä teen], vaan se lähentelee joskus samantyylistä toimintamallia kuin jollain sivellintä käyttävällä taiteilijalla on – puhun tässä nyt siitä miltä tuntuu kun sillä tekee asioita niin ettei tunne enää käyttävänsä tietokoneohjelmaa vaan vain jotain välinettä, enkä ota kantaa siihen onko nämä verrattavissa olevia asioita taiteen saralla. Sama SoMe-palveluiden osalta. Voitaan oikeasti jo puhua jonkinmoisesta HCIn huipentumasta, jos on samaan aikaan 10+ palvelua auki ja muutama niistä on samanaikainen chatti. Ja näin siis myös työtarkoituksessa. Musta se on jo digitaalisesti aika luovaa, tai ainakin näin luon -> saan aikaiseksi asioita.Kommentti tuohon edellisen jampan kommenttiin ”Toinen digitaalisuuden mullistava seikka liittyy siihen miten ihmiset suodattavat kaikkea mahdollista tietoa ohjeeksi ym. koodiksi, mutta eivät digitaalisen luovuuden aikana halua / voi kestävästi uskoa yhteen tuuttiin, jos aikovat olla kunnon kansalaisia.” – Onhan se varmaan näinkin, mutta myös niin, että ne ovat ne ihmiset jotka tuottavat informaation (esimerkiksi ny vaikkapa blogi), jakavat ja järjestelevät sitä (Twitter, FB, StumbleUpon) ja joko tekevät siitä merkityksellistä tai ei (esim. Diggaavat tai informaatio muuten järjestäytyy merkityksellisemmäksi ihmisten jakamisen toimesta, esim. Tweetmemen toiminta). Hankala kysymys voi kyllä olla siinä, että missä vaiheessa se on kenenkin mielestä muuttunut merkitykselliseksi ja myös ’tiedoksi’?Tällainen kevyt tempaus tähän aamun kärkeen. 😉

  3. Kim Viljanen sanoo:

    Risto: Tuo autoritaaristen keskusten merkityksen vähentyminen ja sen korvautuminen hajautetulla suodatuksella on erittäin kiinnostava ilmiö. Itse olen jonkun verran seurannut median roolin muuttumista ja digitalisoitumista, jonka seurauksena median linnakkeet alkavat murentumaan tai ainakin muuttavat muotoaan. Jyrki Kasvi kommentoikin tätä kehitystä osuvasti eilen:http://www.digitoday.fi/mielipide/2010/04/14/personal-media-trainer/20105242/66Marko: Suhteutettuna omaan määritelmähahmotelmaan, niin ehkäpä siihen pitäisi lisätä vielä luovuus, joka kukkii sovellusten päällä ja eräänlaista sovellusten remixausta, jossa käytetään eri työkaluja luovasti yhdistäen ja muodostaen yhä monimutkaisempia systeemejä…

  4. ristoswallin sanoo:

    Markolle kommentoinniksi että luovuus, tieto ja julkisuus kun saadaan jollakin tavalla keskinäiseen sidossuhteeseen niin se on jo hyvä juttu. Tosin päin käännettynä, jos näin ei ole, niin silloin jotkut harvat ehkä vain kenties ovat saaneet tetäväkseen manipuloida kaikkia muita. Tuohon Kimin välittämään Kasvin lehtikirjoitukseen kommentti: oikein hyvä tulevaisuuskuvan ennuste. Tuosta asiakaspalvelutulevaisuuskuvasta en ole aivan samaan mieltä: ”Aivan kuin pankki hoitaa maksusta meidän raha-asiamme, mediayhtiö järjestää tulevaisuudessa maksusta meidän mediaympäristömme.” Itse uskon paremminkin informaation tulvaan, jossa ihmiset aikalailla vapaasti seikkailevat. MItä tulee meidän mediataloihin niin niillä on toisi kiire innovoida tulevaa tekemistään. Pieni kielialue pelaa niille aikaa ja paikaa jonkin verran mutta ei lopulta pelasta ulosliputukselta. Liittyen Kimin Digi-luovuuden kartoitukseen kommentoin, että Digi-busineksen puolella on muuten hauskalla tavalla ollut alan oma liiketoiminta aikalailla reaktiivista. Digitoimijat ovat tähän asti kertoneet että heidän pääjuttua on auttaa perinteisiä aloja ulos niiden manuaalisesta teollisesta menneisyydestä, nyt alkaa toki näkyä että tulee tuotteita jotka eivät näin enää syntyänsä perustele.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s